Min firmas blogg / Firmani blogi

Denna blogg tillhör fil.dr Eva Ahl-Waris. Jag grundade Tmi Eva Ahl år 2003 och har sedan dess varit verksam som näringsidkare inom humaniora. Vid sidan av detta har jag även innehaft andra arbetsuppdrag och stipendieperioder inom historiebranschen.
Tätä blogia pitää FT Eva Ahl-Waris. Perustin Tmi Eva Ahlin:in vuonna 2003 ja olen siitä lähtien toiminut ammatinharjoittajana humanistisella alalla. Tämän ohessa olen myös toiminut toisissa työtehtävissä ja apuarahatutkijana historian alalla.

måndag 16 oktober 2017

20 oppilasta Kolbelle - 20 elever till Kolbe


Ny bok doftar gott! Kolbes festskrift utgiven. Uusi kirja tuoksuu hyvälle! Kolben juhlakirja julkaistu. Foto/kuva: EAW 2017.

Professori Laura Kolbe täytti 60 vuotta 9. syyskuuta 2017 ja juhlaa kruunasi 20 oppilaan juhlakirja, joka ilmestyi Kirjapajalla: Leivoksia, kaupunkilaisia ja sivistysaatteita. Kävelyretkiä Euroopan historiaan (toim. Sari Aalto, Samu Nyström & Rose-Marie Peake). En päässyt mukaan itse juhlaan, mutta oma kontribuutioni ("Nainen ja tiede. Gunvor Kerkkonen ja pohjoiseurooppalaiset tutkijaverkostot 1950-1970-luvulla") löytyy kirjan lopusta. Kiitos toimittajille, hyvää työtä! Oli mahtavaa saada olla mukana - onnea vielä kerran, rakas Laura!

Professor Laura Kolbe fyllde 60 år 9 september 2017 och festen kröntes av en festskrift skriven av 20 elever. Boken utgavs på Kirjapaja: Leivoksia, kaupunkilaisia ja sivistysaatteita. Kävelyretkiä Euroopan historiaan (red. Sari Aalto, Samu Nyström & Rose-Marie Peake). Jag kunde inte vara med om själva festen, men mitt eget bidrag ("Nainen ja tiede. Gunvor Kerkkonen ja pohjoiseurooppalaiset tutkijaverkostot 1950-1970-luvulla") finns längst bak i boken. Tack till redaktörerna, fint arbete! Det var en ära att få delta - grattis än en gång, kära Laura!

Hinta Akateemisessa 32,90 euroa/pris i Akademen 32,90 euro.

tisdag 10 oktober 2017

Arkivresa till Sverige - arkistomatka Ruotsiin II


Med barnen på arkiv - inga problem, men det lönar sig att ha tillräckligt med pyssel med sig. Lasten kanssa arkistossa - ei ongelmia, mutta kannattaa olla tarpeeksi puuhaa mukana (suomeksi, skrollaa alemmas). Foto/kuva: EAW 2017.

På fredagen var det dags att besöka RAÄ:s arkiv, där jag inte hann gå igenom vad jag hade tänkt - får åka tillbaka senare. Däremot hann jag vara resten av dagen i Riksarkivet. På kvällen hann vi ännu ta en tur till Historiska museet, som har GRATIS inträde - bara att stiga in! Barnen var begeistrade av utställningen Vikingar och i Arkeoteket ville de pröva på att "gräva". De spännande hund- och hästskeletten samt rekonstruktionen av Birkaflickan väckte förundran. Rekommenderas varmt för familjer med barn i lågstadieåldern!


Utgrävning pågår i Arkeoteket, Historiska museet.

På lördagen vistades vi i Hagaparken och Fjärilshuset och såg hajarna i akvariet. Ekotemplet gjorde intryck! På kvällen var det dags för litet annorlunda program. På grund av att det råkade vara Birgittadagen, 7.10, tog jag kontakt med Birgittasystrarna i Djursholm och frågade om man kunde besöka klostret och äta middag med dem. Det gick bra! Vi tog en snabb titt på kapellet och åt sedan en utsökt, hemlagad middag med trä rätter. Ett enormt tack för den stämningsfulla kvällen!


Hos Birgittasystrarna i Djursholm.


Heliga Birgitta, kopia av medeltida skulptur.

På söndagen tog vi oss tillbaka till Djurgården och spenderade hela den molniga och småregniga dagen på Skansen. Det var roligt att se gamla byggnader och nordiska tam- och vilddjur. Vi hade tur och såg både järv, lo, vargar och björnar samt en knubbsäl. I Moragården var det stämningsfullt med eld i spisen och barnen fick pröva på att mala kornmjöl med handkvarn, baka bröd och dessutom smaka på det! Vi trivdes här i nästan en timme, så intressant var det! Stort tack till Skansens kunniga personal!

Summa summarum. Hur bär man sig åt för att kunna ha barnen med sig på arbetsresa? Svar: De flesta arkiv verkar ha fåtöljer/läshörnor där man inte nämnvärt stör andra - barnen kan vistas här. Det gäller även att ladda med en massa spel, spelkort, målarböcker och smarttelefoner, såklart. Men vi klarade det fint! Våra intryck från Sverige var följande: alla är vänliga och hjälpsamma! Personalen på arkiv och i museer är ytterst vänlig! I närmaste ICA fick jag dessutom gedigen info om bussturer och priser. På gatan fick vi ofta hjälp av förbipasserande när vi letade efter våra besöksmål. Och Sverige doftar - kanelbullar. Doften söker sig fram på gatorna från närmaste café eller Pressbyrå. Tack underbara Sverige, hoppas vi ses snart igen!

Perjantaina oli aika käydä RAÄ:ssä, mutta en ehtinyt käymään materiaalia kunnolla läpi - saan palata myöhemmin. Toisaalta ehdin olla loppupäivän Riksarkivetissa. Illalla ehdimme vielä vierailla Historiska museetin historiallisessa museossa, jossa on ILMAINEN sisäänpääsy! Lapset innostuivat Viikinki-näyttelystä ja Arkeoteket:issä he saivat kokeilla "kaivamista". Jännittävät koira- ja hevosenluurangot sekä Birkatytön rekonstruktio herätti kiinnostusta. Suosittelen museota lämpimästi ala-asteikäisille lapsille perheineen!


Historiska museetin Viikinkinäyttelyssä.

Lauantaina olimme Haga-puistossa ja perhosnäyttelyssä sekä katsomassa haikaloja akvaariossa. Ekotemplet-huvimaja teki vaikutuksen! Illalla oli aika vähän erilaiselle ohjelmassa. Koska oli Birgitanpäivä, 7.10., otin yhteyttä Djursholmin Birgittasisariin ja kysyin mikäli voisimme vierailla luostarissa ja syödä heidän luona illallista. Se onnistui! Teimme nopean vilkaisun kappeliin ja söimme sitten ihanan, kotitekoisen kolmen ruokalajin illallisen. Suurkiitos tunnelmallisesta illasta!


Skansenin lampaat ja vesimylly.

Sunnuntaina lähdimme takaisin Djurgårdeniin ja vietimme koko sateisen päivän Skansenilla. Oli hauskaa nähdä vanhoja rakennuksia ja pohjoismaisia koti- ja villieläimiä. Meillä oli tuuria ja saimme nähdä ahman, ilveksen, susia ja karhuja sekä hylkeen. Taalainmaalaisessa Moragårdenissa oli tunnelmallinen takkatuli ja lapset saivat kokeilla ohranjyvien jauhamista ja leipomista - sekä leivän maistamista. Viihdyimme tuvassa lähes tunnin - oli niin kiinnostavaa ohjelmaa! Suurkiitos Skansen osaavalle henkilökunnalle!


Skansenin Moragårdenin edustalla.

Summa summarum. Miten tulee toimia lasten kanssa työmatkalla? Vastaus: Monissa arkistoissa on sohvaryhmiä/lukunurkkauksia, jossa ei häiritse muita ainakaan kovin paljon - lapset voivat oleskella siellä. On myös hyvä ottaa mukaan pelejä, pelikortteja, piirustuslehtisiä ja tottakai, älypuhelimia. Mutta me pärjäsimme hyvin! Kokemuksemme Ruotsista oli seuraava: kaikki olivat ystävällisiä ja avuliaita. Arkistojen ja museoiden henkilökunta oli erittäin ystävällinen! Lähimmässä ICA-myymälässä sain lisäksi paljon tietoa busseista ja hinnoista. Kadulla ohikulkijat auttoivat meitä etsiessämme kohteita. Ja Ruotsi tuoksuu - kanelipullista. Tuoksu leijuu kaduilla lähimmästä kahvilasta tai Pressbyrån-kioskista. Kiitos ihana Ruotsi, toivottavasti nähdään taas pian!

fredag 6 oktober 2017

Arkivresa till Sverige - arkistomatka Ruotsiin I


Arkivresa till Sverige med barn - inga problem. Det finns många sätt att väcka barns historiemedvetenhet! / Arkistomatka Ruotsiin lasten kanssa sujuu ongelmitta - on monta tapaa herättää lasten historiatietoisuus! (Suomeksi, skrollaa alemmas!) Foto/kuva: EAW 2017.

Kulturfonden för Sverige och Finland gav mig vänligen ett resestipendium med hjälp av vilket jag kunde förverkliga en resa till arkiv i Sverige, främst Stockholm. Jag letar efter information om Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid och dess redaktörer anknutna till mitt forskningsobjekt, professor Gunvor Kerkkonen (1903-2002). Hittills har jag besökt Nordiska museets arkiv i onsdags och igår och hittat en del trevliga bilder från professor John Granlunds (vid Nordiska museet) resa till Finland med mera. Idag är det dags för RAÄ:s ATA och en check av deras personarkiv.

Men ensam med tre barn (ex i USA och deltar inte i vår vardag) är det naturligt att de följde med mig på resan. De har gett mamma arbetsro - de är redan stora barn. Vi startade i tisdags från Helsingfors och njöt av goda skaldjur på båten. På onsdagen bekantade vi oss med Nordiska museets utställningar och den fina Lekstugan, som vi sett förr, men det är alltid bra med en uppdatering. Den 4 oktober är traditionellt Sankt Franciskusdag (som nu perverterat utsetts till Kanelbullens dag - ups, då Franciskus framhöll avhållsamhet...!) och djurens dag besökte vi också Aquaria vattenmuseum, där rockor, maneter och clownfiskar är minst lika spännande som våra vanliga öringar. Höjdpunkten för barnen var nog att få hålla i en livslevande kungspyton!

Igår fortsatte vi på Djurgården pga mammas arkivbesök, men hann då se den formidabla utställningen Vikingaliv - liten, men välbyggdd utställning, kunniga guider och mycket väl utformat digitalt stoff, som verkligen var intressant! Och dessutom Ragnfrids saga - ett äventyr med 'tåg' i stil med Sagotåget på Junibacken. Jätte spännande och välgjort! Varför har vi inte dylikt i Finland? Resursbrist? Man kan inte alltid klaga på dylikt. Vikingaliv är uppenbart ett samarbete mellan flera museer och institutioner. Och så måste man ju ha en redig och intressant PLAN att arbeta med. Jag tror att orsaken till att vi saknar dylika utställningar i Finland beror på resursbrist i museipersonalens och forskarnas HUVUDEN.

Vi bekantade oss även med Vasamuseet, som var fullproppat med besökare från alla världens hörn. Museet har också en ljuvlig restaurang med god och prisvärd lunch. Skeletten på plan 2 är alltid lika rörande med sina rekonstruerade ansikten. Historien väcks till liv, blir personlig. Även i Vikingaliv såg vi en rekonstruktion av ansiktet på en vikingatida man. Alltid lika tankeväckande!

Ruotsalais-suomalainen kulttuurirahasto antoi minulle ystävällisesti matka-apurahan, jonka turvin toteutin matkan Ruotsin arkistoihin, etenkin Tukholmaan. Etsin tietoa Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid:istä ja sen toimittajista, jotka liittyvät tutkimuskohteeseeni, professori Gunvor Kerkkoseen (1903-2002). Tähän mennessä olen vieraillut Nordiska museetin arkistossa keskiviikkona ja eilen, jolloin löysin muun muassa kivoja kuvia professori John Granlundin (joka oli töissä Nordiska museetissa) matkasta Suomeen. Tänään on tarkoitus vierailla RAÄ:n ATA:ssa ja tarkistaa henkilöarkistoja.

Yksin kolmen lapsen kanssa (lasten isä on USA:ssa eikä osallistu arkeemme) on luonnollista ottaa lapset mukaan matkalle. He ovat antaneet äidille mukavasti työrauhaa - ovat jo isoja lapsia. Lähdimme Helsingistä tiistaina ja nautimme ihanista äyriäisistä laivalla. Keskiviikkona olimme Nordiska museetin näyttelyissä ja hienossa Lekstuganissa, jonka olemme jo aiemmin nähneet, mutta joka oli hyvä päivittää. 4. lokakuuta on perinteisesti Pyhän Fransiskuksen päivä (joka nykyään on Kanelipullan pervertoitunut päivä - ups, Fransiskushan painotti pidättyväisyyttä...!) ja eläinten päivä, jonka takia vierailimme myös Aquariassa, jossa rauskut, meduusat ja vuokkokalat olivat yhtä kiinnostavia kuin tavalliset kotimaiset taimenet. Lapsille päivän kohokohta oli varmasti ilmielävän kuningaspytonin pitäminen omin käsin!

Eilen jatkoimme Djurgårdenilla äidin arkistokäynnin takia, mutta ehdimme nähdä loistavan näyttelyn Vikingaliv - pieni, mutta hyvin rakennettu, osaavine oppaineen ja hyvin rakennetun digimateriaalin kera - todella kiinnostavaa! Lisäksi kävimme Ragnfridin sagassa, joka oli eräänlainen satujuna kuten Junibackenin Sagotåget. Todella jännittävää ja hyvin viimeisteltyä! Miksi meillä ei ole vastaavia Suomessa? Resurssipulan takia? Ei voi jatkuvasti valittaa siitä. Vikingaliv on ilmeisesti monen museon ja instituution yhteystyö. Lisäksi on oltava järkevä ja kiinnostava SUUNNITELMA, jota työstää. Luulen, että syy siihen, ettei meillä ole vastaavaa näyttelyä Suomessa johtuu museohenkilökunnan ja tutkijoiden HENKISESTÄ resurssipulasta.

Tutustuimme myös Vasamuseoon, joka oli täpöten täynnä kävijöitä joka maailman kolkasta. Museossa on myös ihana ravintola, jossa on maistuvaa lounasta hyvään hintaan. Museon luurangot 2. kerroksessa ovat aina yhtä koskettavia rekonstruoituine kasvoineen. Historia herää henkiin, on henkilökohtaista. Myös Vikingalivissä näimme viikinkiaikaisen miehen rekonstruoidut kasvot. Aina yhtä ajatuksia herättävää!